30. syyskuuta 2015

Vierashuoneen tyynykasa

0 comments
Asuntomme pienestä makuuhuoneesta suunnittelin alusta asti vierashuonetta. Sitä ei ole koolla pilattu, sillä huoneeseen mahtuu juuri kahden nukuttava vierassänky ja valkoiseksi maalaamani lipasto. Jotta ilme ei olisi kuitenkaan liian koruton, kasasin vierassängylle kaikki ylimääräiset tyynyni ja lattialle varastossa olleen paksun villamaton.

Tässä huoneessa koko sisustus on löytynyt omista ja suvun varastoista. Uutta on vain katon rajaan kiinnitetty taulukisko, josta rakkaat, vuosia sitten ottamamme kaupunkikuvat roikkuvat. Ne sopivat sävyihin kuin olisivat juuri tänne suunnitellut. Taulut ovat seuranneet meitä kodista kotiin ja miellyttävät edelleen.

Pienestä huoneesta tuli oikein söpö! Se kaipaisi vielä jonkin pienen valaisimen tunnelmaa tuomaan, mutta se ei nyt ole listalla aivan ensimmäisenä. Toistaiseksi vieraat saavat pärjätä kattovalon turvin. Ja huoh, yläkerrasta puuttuvat kaikki verhot. Tällä hetkellä ompelukoneella on työn alla olohuoneen loput verhot, joten kaikki aikanaan.



 ...
Our small guest room was decorated with all old furniture and textiles etc.


27. syyskuuta 2015

Koiranputkea työhuoneessa

0 comments
Vuorossa on ensikatsaus työhuoneeseemme.

Siitä on muodostunut erityisesti mieheni lempihuone. Yksi syy tähän on varmasti tuo korkeaselkäinen työtuoli. Ei varmaan yllätä, että tämä ei ollut oma ykkösvalintani esteettisistä syistä, mutta hyvin se tuohon tilaan sopii. Vanha työtuoli, Valantin Ystävä, on sekin toki tallessa, toistaiseksi varatuolina työhuoneessa, koska en halua kaunottaresta luopua.

Toinen uusi istuin on turkoosi, tori.fistä löytynyt Ikean Söderhamn-sarjan lepotuoli, joka oli kunnoltaan kuin uusi. Se on myös mitä mukavin istuskella.

Valkoinen työpöytä on jopa pari metriä pitkä. Tämä kertonee jotain huoneen koosta. Vanha harmaa työpöytä näytti huoneessa aivan miniatyyriltä. Se sai onneksi uuden kodin. Tilaa olisi ollut nykyistä vieläkin isommalle pöydälle, mutta kyllä tähänkin mahtuu vaikka mitä. Pöytä, jalat ja laatikosto löytyivät Ikeasta. Pukkijalan ja laatikoston yhdistelmä tekee siitä minun mielestäni vähän tavanomaista mielenkiintoisemman.

Koko huoneen katseenvangitsija on Cole&Sonin Cow Parsley -tapetti, joka on livenä vieläkin ihanampi kuin mitä kuva näyttää. Vanha Ikean kaappikello löysi paikkansa tapettiseinältä. Voisi kuvitella, että musta kello ja musta tapetti söisivät toisiaan, mutta kombo toimii todella hyvin.

Tekstiilit ovat omista varastoista. Entinen makuuhuoneen vintagematto löysi paikkansa täältä. Minua vähän säälitti ajatus, että tämä kaunis matto olisi ollut suurimmaksi osaksi piilossa sängyn alla. Nyt se tuo kaivatun väritehosteen mustavalkoiseen työhuoneeseen. Pehmennystä kaipaan vielä yhdelle valkoiselle seinälle. Sille, johon etsiskelen sitä täydellistä pehmeää ryijyä.






...
Our home office and library is quite ready, if you can ever say so! :D

23. syyskuuta 2015

Paratiisikukat

0 comments
Ihana, värikäs kukkakimppu näyttää vaaleiden pintojen parhaat puolet. Koska keittiön ja ruokailutilan isot pinnat ovat valkoiset, sinne tuotavat väripilkut, kuten kukkakimppu, saa hehkua kaikessa komeudessaan! Kimpun värejä löytyy myös muutama vuosi sitten tekemistäni tuolinpäällisistä - ja ai että tämä yhdistelmä hivelee esteetikon silmää.







 ...
White walls and super colorful flowers are the best possible combinations.


16. syyskuuta 2015

Kodin neliöt ja niiden täyttäminen

2 comments
Olen huomannut, että rahankäyttö ja tavaran haaliminen ovat jälleen nousseet ajankohtaisiksi blogimaailmassa muun muassa Avec Sofien esittämän haasteen kautta. 

Aihe on sinällään itselleni ajankohtainen, että muuttaessamme uuteen kotiimme neliömme tuplautuivat. Kaksio vaihtui neljään huoneeseen ja keittiöön. Moni kysyikin meiltä, millä aiomme isomman tilan täyttää?

Vastaus on, että vanhat huonekalut riittivät pitkälle. Ne vain levisivät vähän isommalle alueelle. Esimerkiksi olohuoneessa ennen olleet kirjahylly ja työpöytä saivat oman huoneen työ/kirjastohuoneesta. Makuuhuoneessa aiemmin ollut säilytyskaluste taas siirtyi vierashuoneeseen. 



Mutta toki jotain muutoksiakin kalusteisiin tuli. Työpöytä vaihdettiin isompaan. Vanha harmaa pöytä meni nopeasti kaupaksi tori.fi:n kautta. Samasta paikasta etsiskelin pitkään sopivaa uutta pöytää, mutta lopulta pöytä koottiin Ikean pöytälevystä, laatikostosta ja jaloista.

Työhuoneeseen tarvittu lepotuoli löytyi käytettynä ja murto-osalla uuden hinnasta nettikirpparilta. Korkean olohuonetilan kattopalkeissa olevat kohdevalaisimet ovat puolestaan entisten omistajien jättämät. Tuunasin niitä vain hieman sprayaamalla muoviosat hohtavan valkoisiksi. Terassikalusteet ja vierashuoneen patjan saimme taas anopiltani, jolle ne olivat jääneet ylimääräisiksi.

Kaiken kaikkiaan rahaa on mennyt, mutta paljon vähemmän kuin, jos olisimme kurvanneet ostamaan kaiken hetiäkkiänyt uutena kaupasta. En ole pyhimys. Voisin varmasti olla vielä paljon nykyistä tiedostavampi kuluttajana. Mutta en myöskään kuluta vain kuluttamisen riemusta ja enkä tunne huonoa omaatuntoa ostoksistani.


Mielessäni on aina tavaroita, jotka olisi niin ihana omistaa. Olen kuitenkin hyvin tarkka rahoistani ja tiedän, kuinka paljon minulla on käytettävissä rahaa kuukausittain enkä ylitä tätä summaa vain shoppaushimojen takia. Meillä on jo nyt niin paljon kaikkea ihanaa, että olen enemmän kuin kiitollinen ja tyytyväinen.

On varmaan monelle ihan selvää, että arjessa ja mielitekojen kanssa on tehtävä valintoja. Jos ostan kalliimman sisustusesineen, en voi ostella samaan aikaan esimerkiksi vaatteita tai käydä ulkona syömässä. Jos haluan sijoittaa hinnakkaaseen valaisimeen (ah, heikkouteni, kauniit valaisimet), säästän sitä varten. Jos ostoslistalla on jotain pakollisempaa, etsin sitä usein ensin alennusmyynneistä ja käytettynä.



Pelkän hinnan lisäksi mietin aina tuotteen käyttöä, kestävyyttä ja ulkonäköä. En hanki mitään väliaikaisratkaisuksi tai kertakäyttötuotteeksi. Toki tyylimieltymykset myös muuttuvat. Silloin  tavarat voi laittaa joko varastoon odottamaan uutta inspiraatiota tai antaa ne kiertoon.

Haluan tällä kilometripostauksellani sanoa, että ostaminen on ihan ok, jos sen tekee omien varojensa puitteissa, harkiten ja tarpeeseen. Näin toimiessani minä en ainakaan tunne huonoa omaatuntoa jokaisesta muutaman euron sisustustyynynpäällisestä, joita silloin tällöin ostan.

Kuvituksena olohuoneemme kaikissa kolmessa yhteisessä kodissamme. Aika samoilla kamoilla ollaan menty jo vuosia.

14. syyskuuta 2015

Minimalistinen makuuhuone

0 comments
Makuuhuone alkaa olla verhoja vaille valmis tapaus. Mikäli sisustusintoilija voi koskaa niin sanoa. Tekstiilit vaihtuvat tietysti moneen kertaan ja jatkuvasti, mutta kalustus ja taulut ovat löytäneet paikkansa.

Mietin vielä, millaisen verhosysteemin tilaan valitsisin. Vähän houkuttelee kattoon kiinnitettävä verhokisko, joka olisi todella vähäeleinen. Matalien ikkunoiden eteen sopisivat pitkät ja ohuet verhot. Tai sitten ihan perinteinen verhotanko, joka olisi ehkä helpoin ratkaisu. Tai sitten laskosverhot. Vaihtoehtoja on niin paljon.

Päämakuuhuone on melko pieni. Sinne mahtuu juuri iso sänky, yöpöytä ja valaisimet sängyn molemmin puolin. Tämä riittää mainiosti! Vaatesäilytys on yläkerran aulassa isojen liukuovien takana. Makuuhuone pysyy rauhallisena tilana. Värimaailmakin on pidetty hyvin niukkana.

Ihan tyytyväinen en silti ole. Vanha sängynpääty on liian pieni tähän tilaan. Haluaisin sen tilalle korkean, topatun tekstiilisängynpäädyn. Tuntuu, että huone vaatii jonkin ison värielementin. Mutta ensin pitää tehdä päätöksiä verhojen suhteen.

Mustavalkoinen Woods-tapetti on oikeutetusti huoneen herkku. Hymyilen melkein joka aamu, kun avaan silmät ja katsahdan tapettia. Viereiselle oviseinälle kiinnitimme taulukiskon, johon voi helposti vaihtaa taidetta seinää rei'ittämättä. Tällä hetkellä kisko kannattelee ihanaa Pariisin karttaa, hääkuvaamme ja pientä kanvastaulua.





...
Out bedroom still needs curtains but otherwise it's quite ready. We are keeping it very minimalistic. Basically there is only the bed. Just the way I like it.

10. syyskuuta 2015

Täsmäisku Habitareen

2 comments
Kävelin Habitaren tänä vuonna läpi hyvin kapealla näkökulmalla. Olin kiinnostunut lähinnä seinien somistamisesta ja valaisimista. Yllätys yllätys nämä ovat niitä juttuja, joita pohdiskelen eniten juuri nyt kotona.

Näistä kahdesta enemmän ideoita sain seiniin. Meillä on makuuhuoneissa taulukiskot ja tauluja, mutta muualle haluaisin ehkä seinien koristeeksi jotain muuta. Työhuoneeseen olen miettinyt muun muassa String Pocket -hyllyä tai tauluhyllyjä tai ryijyä! Olen saanut päähäni, että tyhjä seinä kaipaa jotain kolmiulotteista... Jokin harmaasinivalkoinen ryijy voisi olla juuri se oikea elementti työhuoneen seinälle. Katsotaan tuleeko oikeanlaista mistään vastaan.

Jotain kaipaa myös korkea seinäpinta rappukäytävässä. Olin jo iskenyt silmäni Habitatissa olleeseen isoon seinäkoristeeseen, mutta se oli Helsingin keskustan liikkeestä loppu eikä (kai) ollut ihan varmaa tuleeko niitä lisää. Messuilla ihastuin isoihin akustiikkalevypintoihin ja mustaksi maalattuun vaneriin. Myös seinää pitkin valuva kuvioitu kangas voisi näyttää aika upealta korkeassa tilassa.

Jotenkin tuntuu, että messuilla jaksoi kierrellä ja katsella paremmin, kun oli jokin kiinnepiste. Haahuilu esittelypisteeltä toiselle vie muutoin ainakin minun voimani.
Mitäs te kävitte messuilla ihastelemassa?








...
My pics from interior design fare Habitare here in Helsinki. I was interested of wall decors.

6. syyskuuta 2015

Ovet auki aamiaiskaappiin

4 comments
Nyt päästän teidät kurkistamaan meidän aamiaiskaappiimme. Halusin sen keittiön ainoaan korkeaan kaappiin, joka on 80 senttiä leveä ja kahden oven takana.

Yhdeltäkään keittiötoimittajalta, jonka luona kävin istumassa ja suunnittelemassa, ei löytynyt aamiaiskaappia suoraan katalogista. En kuitenkaan luopunut ideasta, sillä tiesin, että tasolla nököttävät laitteet alkaisivat jälleen ärsyttää minua. Niinpä aamiaiskaappi piti koota ja ideoida saatavilla olevista palasista. Yksi keittiötoimittaja karsiutui jopa pois, koska heiltä ei löytynyt mittoihin ja tarkoitukseen sopivia kaappeja.

Kvikillä aamaiskaapin pohjana on perus hyllykaappi. Sitä muokattiin niin, että alimpien hyllyjen tilalle otin kaksi 80 senttiä leveää laatikkoa. Sen lisäksi halusin aamiaiskaappiin samaa tummaa tasoa, jota meillä on muuallakin keittiössä. Se tekee aamiaiskaapista jotenkin virallisemman näköisen, kuin kaappi olisi (kuten onkin) alusta asti suunniteltu tähän käyttötarkoitukseen. Tason yläpuolella olevat, syvyydeltään parikymmentä senttiä olevat hyllyt on sirkkelöity ihan tavallisista 60 senttiä syvistä hyllyistä ja kiinnitetty kannatinraudoilla.

Aamiaiskaapin rakenteellisten seikkojen jälkeen sähkömies veti kaapin sisään pistorasian, josta tehosekoitin ja leivänpaahdin saavat virtaa. Olen tykännyt kaapista ja sen käytännöllisyydestä valtavasti enkä enää huolisi noita laitteita mistään hinnasta tasolle notkumaan. Teen joka aamu smoothieta aamupalaksi, ja aamiaiskaapissa ainekset ovat aamuisin aivan käden ulottuvilla ja kone käyttövalmiina.

Leveä kaappi vetää tavaraa ihan valtavasti. Meidän kaikki kuivaruokatavaramme mahtuvat laatikoihin eikä niissä ole vielä edes ahdasta.

Tällainen aamiaiskaappi on meidän taloudessamme asia, joka kertoo, että keittiö vastaa juuri meidän tarpeitamme. Keittiön toimintoja kannattaa todella miettiä, eikä lannistua siitä, jos keittiömyyjä sanoo, ettei jotain löydy valmiina kuvastosta. Toisaalta, jos olisin keittiömyyjä, lisäisin aamiaiskaapin repertuaariini välittömästi.








2. syyskuuta 2015

Valot päälle

0 comments
Syksy tuli sitten päivässä! Siltä ainakin tänään tuntui. Piti kaivaa takki esiin aamulla ja illalla laittaa tuikkuja pöydälle. Olohuoneessamme on pelkästään epäsuoraa valoa, joka luo pehmeää tunnelmaa. Juuri sitä kaipaan pimeänä iltana.

Tänään saimme ensimmäiset taulut seinälle. Toivottavasti saan (muun muassa) ne kuvattua pian valoisaan aikaan.



Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.